keskiviikko 9. elokuuta 2017

Tänään ne lähtee!

Nimittäin kutrit! Mulla on vihdoin ja viimein parturiin aika nyt aamupäivästä. Kutrit lähtee livohkaan. En jää kyllä yhtään niitä kaipaamaan. Olen ihan sydänjuuriani myöten kyllästynyt näihin pitkiin hiuksiin, kun ne menee kainaloon ja liiskaantuu alaselkään kiinni. Ei pitkistä hiuksista ole kyllä mitään iloa, ei sitten hetkeekään.
Mieheltä tuli illalla viestiä, että säästä lettiä. Vaan sitäpä en missään nimessä tee! En kyllä leikkuuta ihan poikalettiä, mutta ei paljoa muutakaan. Niskaan ei taatusti tule jäämään ponnarilettiä!
Huokasen kyllä syvään ja hartaasti, kun hiukset jää sinne parturin roskiin.

maanantai 7. elokuuta 2017

Pirjo Rissanen: Kevätniemi

Muoks. ma.7.8.2017:
Ostettu Keuruun Kipa Kirjakaupasta to.23.10.2008 29,50 euroa, kovakantinen 767 sivua, Gummerus Jyväskylä 2008.

Takakansiteksti:
Pirjo Rissasen kolme kirpeän lämmintä romaania yksissä kansissa.
Sisarukset Marketta, Henriikka ja Katri Matintalo ovat aina pitäneet Kevätniemeä ainoana oikeana kotinaan. Heidän äitinsä Anna on ollut suvun kantava voima, jonka luokse komeaan taloon on kokoonnuttu juhlimaan ja muistelemaan menneitä. Vanhoilla päivillään Anna kuitenkin närkästyttää keski-ikäiset tyttärensä luopumalla perinteistä ja elämällä vihdoinkin oman päänsä mukaan.
Totuttujen kuvioiden järkkyminen aloittaa muutosten sarjan särmikkäiden naisten elämässä. Heitä ei päästetä helpolla, mutta kolhut myös vahvistavat niin ihmisiä kuin ihmissuhteitakin. Tilinteossa perheenjäseniensä ja nuoruudensyntiensä kanssa naiste oppivat vasta todella tuntemaan toisensa - ja itsensä.
Kevätniemi sisältää Pirjo Rissasen kolme ensimmäistä romaania, Onnen tyttäret (1995), Askelten taito (1996) ja Kotimme Kevätniemi (1997), jotka nostivat Rissasen lukijoiden suosioon. Kevätniemi tarjoaa oivaltavia naiskuvia, laveita tarinankaaria ja mukaansatempaavaa kerrontaa.

19.7.2017: Tänään läksi luettavaksi :) Taidanpa googlettaa tähän kansikuvan :)

25.7.2017: Tämän lukeminen jatkuu, vaikka olenkin hankkinut uusiakin kirjoja. Ei voi jättää kirjaa kesken :) 

2.8.2017: Olen päässyt kirjan kolmanteen, eli viimeiseen tarinaan :) 

7.8.2017: Vihdoinkin hetki sitten, 15:35 sain tämän kirjan luettua loppuun. Kirjan loppupuolella tuli itkettyä pariinkin otteeseen. Eka kerran, kun tarinassa oli niin ihanaa joulukuvausta ja toistamiseen, kun kolmannessa tarinassa Anna-rouva palasi Kevätniemeen tyttärentyttärensä luokse asumaan. Jotenkin se vaan kirvoitti mieleeni muiston omasta mummostani, joka nukkui pois reilut 16 vuotta sitten kesällä. Tuli niin ikävä omaa mummoa.
Ihanan koskettava kirja kaiken kaikkiaan! 

lauantai 5. elokuuta 2017

Kuinka selviän tästä päivästä???

Tekee mieli itkeä ja parkua ääneen tätä ikävää, kaipausta ja tuskaa. Ensimmäinen päivä on aina kauhein. Haluaisi palata vaan hetkeen, kun pääsi taas Miehen lämpöiseen halaukseen. Hänen lähellään on niin hyvä olla. Tekee aina kipeetä herätä sitä seuraavaan päivään, kun tietää, että edessä on taas yksinäisiä päiviä ja sydän täynnä kaipausta Miestä kohtaan. Ei tämä ole kivaa ollenkaan. Olis jo ilta, että pääsisi yöunille, mutta kello on vasta 12:44, eli monen monituista tuntia on vielä kulutettavana kyynelten kera.

torstai 3. elokuuta 2017

Torstain tuulia

Nyt niitä vanhoja akkoja sitten sataa pihalla. Voi voi sentään. Mutta eipä hätä ole tämän näköinen. Vaihdan kävelylenkin stepperillä polkemiseen ja jumppahetkeen, niin, että varpisti hengästyn ja saan itselleni, toivottavasti ainakin hyvän mielen ja hyvän olon.
Viime yö meni tosi repaleiseksi, eli hyppäsin jatkuvasti veskin puolella ja tiedostin todella hyvin, että olin laittanut herätyskelloon herätyksen aamukuudeksi ja suunnitelmissa oli lähteä viimeistään seiskalta kävelylenkille. No, jumppahetki tänään sitten.

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Muutos on tapahduttava

Olen siis selvinnyt asiointireissustani. Sain lääkereseptin ja olenkin jo ottanut ekan lääkkeen. Sitä saapi käyttää viikon verran ja sit katsottava tilannetta uudelleen. Psykiatrin juttusilla käynnin aikana päätin, että elämään on tultava muutosta. Ei voi jatkua enää näin. Kuulemma liikunta on hyväksi kyseiseen vaivaani, jotenka sitä on lisättävä päivärutiinseihin paljon enemmän.
Tein ruokaakin tuossa hetki sitten ja en lisännyt sapuskaan yhtään suolaa. Keitin nuudeleita ja pussillisen kruunukasviksia, sekoitin ne ja pienen purkin tonnikalaa öljyssä ja sitä söin yhden annoksen ja päälle vettä vain.
Tämän päivän keräilen voimia ja huomen aamulla lähden lenkille, satoi sitten vaikka vanhoja akkoja taivaalta aamutuimaan.

Totuuksien päivä

Tänään se sitten vihdoin tapahtuu. Aion avata vihdoinkin sanaisen arkkuni. Mulla on nimittäin aika aamusta psykiatrille, ihan näitä tsekkausaikoja siitä lääkkeiden lopetuksesta johtuen. ei mitään sen kummoisempaa. Mutta, tänään se sitten tapahtuu todellisuudessa. Aion siis kertoa tuosta ikävästä vaivasta, joka mulla on ollut pian vuoden päivät, mutta nyt sitten uskallan kertoa asiasta. Perjantain rehveillä jo uskaltauduin Miehelle kertoa asiasta, että mua pelottaa ihan valtavan paljon, että mitä on taustalla. Sitten lauantain aikana asia selvisi mulle, että minähän voin kertoa asiasta tosiaan siellä psykiatrin vastaanotolla, jospa hän vaikka osaisi neuvoa minua asiassa, tai jopa määrätä jotain lääkettä siihen. No, tänään sen sitten näkee. Toivottavasti edessä olisi myös apteekkireissu. Täytyy toivoa parasta.

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Hälärisoitto ulkomaan numerosta

Sain eilen illalla 21:37 hälärisoiton oudosta numerosta +41742785020 oli se numero. Tänä aamuna sitten googletin numeron ja Kuka soittaa-sivustolla oli tietona, että on Sveitsiläinen numero ja siellä oli kommentteja ihmisiltä, jotka olivat eilisillan ja yön aikana saaneet myös häläreitä kyseisestä numerosta. Jätinpä sinne minäkin oman kommenttini.
Että tällaista :(