tiistai 27. kesäkuuta 2017

Aurinkoa ja sadetta tiistain iloksi

Olen viettänyt tämän koko pitkän päivän ihan vain kotosalla. Käväsin mä sentään aamusella postilaatikolla, mutta sielläkään ei ollut yhtikäs mitään. Kyllähän mä sen arvasin, harvemmin tiistaina mitään postia mulle tuleekaan.
Olen tiirannut telkkaria, keittelin aamupäivällä ruisjauhopuuroa ja hyväähän siitä tuli. Iltapäivälläkin piti lämmittää sitä mikrossa. Kirjaa olen lukenut päivän piristeeksi. eilen siis lainasin kirjastosta neljä kirjaa, kun vein sinne viisi opusta. No, onhan ainakin kivaa kesäluettavaa, vaikka niitä kirjoja on ihan omissa hyllyissäkin. Vaihtelu virkistää!
Tein mä eilen taas pienen nettioston. Olen nimittäin kerännyt jo tovin näitä Anni Polvan Tiina-yhteisnidekirjoja, joissa on kolome kirjaa samassa. No, eilen sitten rohkaistuin ja tein cdon-comista tilauksen Tiina ja Mummo-kirjasta, joka on jo ilmestynyt 2015. En nyt tarkalleen muista, että monesko opus tämä on jo sarjaan, mutta saatavahan se ol ja nyt sitten kiltisti odottelen kirjapaketin saapumista postipisteeseen. toimitusaikana oli 3-6 päivää. Jännää jännää :)

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Vaihtelevan sään maanantai

Aamupäivällä paistoi aurinko, kun tein kyläreissun kirjakauppaan. Sain ostettua uuden muistikirjan ja uusia mustekyniä het kolome kipaletta! Ostin sellaisia isosäiliöisiä ja ne maksoikin peräti 5,50 euroa kipale. Tuntui ainakin kokeillessa hyvältä käteen, vaikka olikin sellaisia paksuja motikoita. En ostanut yhtään kirjaa tällä reissulla. Oisin kyllä halunnut ostaa Tuija Lehtisen Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta, vaan kun ei ollut sitä kirjaa myynnissä. Eikä sitä löydy nettikaupoistakaan. Vasta syyskuussa ilmestyy sen pokkariversio. Eikä kirjaa ole nyt saatavilla kirastostakaan, kun on lainassa.
Sain taas yhdet sukkaset pääteltyä ja kuvattua. Edes jotain saanut aikaan :)
Ulkona kuulostaa siltä, että ukkonen jyrähtelee. Täytyy riipiä johdot seinistä.
Teen tänään vielä kirjastoreissun, käyn palauttamassa lainassa olleet kirjat. Aukeepi vasta puolen tunnin päästä, kahdelta.
No, moikka!

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää Juhannusta!

Täällä olen aamukahvikupposen äärellä tekemässä nettikierrostani.
Taas oli jo kolomas yö, kun näin unta yläasteikäisestä ihastuksestani "Teposta" unta. Silloin se ihastus oli niin kaunista ja viatonta, kaukotykkäämistä vain.
Tämän Juhannusaaton aion viettää ihan vain omassa kotona ja omissa oloissani. Ei ole tarvetta edes ottaa känniä päälle, mulle piisaa vallan mainiosti vesi ja vaikkapa päärynämehu. Nuorempana se oli toista, kun piti olla kännissä Juhannusaattona, että tohti lähteä iltaa viettämään kotikylän tanssilavalle. Nytkin tuolla kyseisellä tanssilavalla on Juhannusaaton tanssit, olin tekemässä tanssilupahakemusta keväällä taas poliisilaitokselle. Mutta eipä sinne lavalle tule tänä jussina lähdettyä, vietän hiukan erilaisen Juhannuksen. Aion ottaa ihan vain rennosti. Huomisesta ei ole vielä tietoa, minne sitten pyrähdän. Mutta tänään nautitaan ja ollaan vaan :)

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Tiistaita

Tänään on aamusta saakka sadellut vettä, vaan nyt taitaa olla sateessa hiukan paussia.
Eilen sain tehtyä pitkästä aikaa kävelylenkin sauvojen kera. Aurinko paisteli aamusta niin kauniisti, että pakotin itseni kesän ekalle lenkkarilenkille. Piti valita sellainen asustus, että sain housujen taskuun kännykän ja avainnipun. Sit ei kun vain liikkeelle. Eihän kyllä vauhti päätä huimannut, vaan tulipa käppäiltyä ihan rauhallista tahtia ja nautin samalla lintujen laulusta :)
Tänään sitten laitoin aamusta koneen pesemään pyykkiä ja sitä tulikin pestyä kaksi koneellista. Nyt on sitten pyykit telineellä kuivumassa ja odottelen tässä läppärillä alkuillan kohokohtaa, nimittäin viideltä tuleepi töllöstä Kauniit ja Rohkeat :) Siirtyi eilen kesäaikaan ja tulee puolisen tuntia aiemmin. Toivottavasti sarja ei tänäkään kesänä jää kesätauolle. Viimekin kesän pyöri koko ajan. Sitä on niin kiva seurata, vuodesta toiseen. Eipä tuolta töllöstä pahemmin muuta seurattavaa enää tulekaan, uusintojen uusintoja :(

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä

Kirjastosta lainattu, viides ja tällä erää viimeinen kirja.
Pehmeä kansinen, 243 sivuinen, Tammi, Helsinki 2016.

Takakansiteksti:
Hilpeän hauska kertomus siitä, mitä tapahtuu kun introvertti sinkkunainen joutuu kosketuksiin reaalimaailman kanssa.
Lotta on lukutoukka, joka on luonut elämälleen täydelliset puitteet: hän on sinkku ja töissä kirjastossa. Lukemista eivät pääse häiritsemään edes ihmissuhdesotkut, sillä Lotan sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu siskon yllätysvierailuihin ja vahtimestarikollegan satunnaisiin murahteluihin.
Kaikki muuttuu, kun Lotta kävelee kirja kädessä auton alle ja yläkerran mummo unohtaa hanan valumaan. Käynnistyy ketjureaktio, joka häätää Lotan kodistaan ja saa hänet hiljalleen oivaltamaan, että myös oikeilla ihmisillä - ei vain romaanihenkilöillä - voi olla toisilleen jotain tarjottavaa.
Edessä on kuitenkin uusi ongelma: valitako rinnalle sielunkumppaniksi mainostettu Jiri, jonka kanssa voi uppoutua kirjojen maailmaan, vai sosiaalinen Olle, jonka seurassa joutuu jatkuvasti epämukavuusalueelle.

Omat tunnelmat kirjasta:
Ensi alkuun hekottelin ja hykertelin itsekseni, että onpa vallan mainio ja hauska kirja tämä viimeisin viidestä lainaamastani kirjaston kirjasta. No, loppua kohden tarina sitten mielestäni vakavoitui ihan liiaksi ja viimoisilla sivuilla mun jo teki mieli itkeä ja parkua suurta itkua. No, vielä en ole toteuttanut sitä itkuparkua, mutta ehkä annan kyyneille vallan vielä tässä illan aikana.

torstai 15. kesäkuuta 2017

Marja Orkoma: Muuttolintu palaa kotiin

Kirjastosta lainattu, kovakantinen kirja, 229 sivua, Karisto Oy Hämeenlinna, kustantaja Kustannus-Mäkelä Oy, Karkkila 2003.

Takakansiteksti:
Satakielilaakso saa Marjan takaisin parinkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Neljääkymmentä lähestyvä nainen perii synnyinkaupungistaan tätinsä kahvilan ja kun myös avioliitto Englannissa on alkanut rakoilla, hän päättää jäädä jatkamaan kahvilan toimintaa.
Marja on viettänyt Satakielilaaksossa levottoman nuoruuden. Poikaystävät ovat vaihtuneet tiuhasti ja niitä on sumeilematta napattu myös parhailta ystävättäriltä. Marjan tempauksia ei ole Satakielilaaksossa unohdettu. Hän kohtaa vaikeuksia ja saa öisiä uhkaussoittoja.

Omat tunnelmat kirjasta:
Tämä on nyt jo neljäs kirjaston kirja, jonka olen lukenut pienen hetken sisään. Hiukan ehkä tarina sotkutui kirjan alkumetreillä edelliseen lukemaani Marja Orkoman kirjaan Sydänten sopukat. Ihan kivasti tässä kirjassa kuitenkin loppuviimein pääsi tarinasta jyvälle. Hyvää tarinassa oli Marjan ja Stefanin kohtaaminen, kreivikin siis vieraili kirjassa :) Kiva kiva :)
Omasta hyllystäni löytyy tämän kirjasarjan toinen osa, mutta sen lukemista saan nyt odottaa.
Kun pääsin tämän kirjan loppupuolella hyvään lukuvauhtiin, niin tarina pätkäisikin itsensä kuin seinään. Jäi vähän hömistynyt olo jäljelle. No, ihan kiva tarina kummiskin, jännitystä jäi seuraavaankin sarjan osaan :)

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Huh huh!

Jopas oli eilen uutispäivä! Oli jo mielessäni ihan loppuillasta tulla avautumaan tänne blogiin nuista tapahtumista, mutta niin vain mielessäni puljasin asioita koko yön.
Se hallituskriisi sitten on ohitse, hyvä niin. Minä olen jotenkin kuplinut ja porissut, kun olen nettilehtiä kolunnut tapahtumista. Mielestäni oli ihan hyvä juttu, että perussuomalaiset hajosi ja ne parisenkymmentä lähtenyttä kansanedustajaa perustivat ihan uuden, oman puolueensa Uusi Vaihtoehto-nimeltään. Olen saanut niin jotenkin ällöttävän kuvan mediassa tuosta perussuomalaisten uudesta puheenjohtajasta ja lisäksi hän on niin karmeen rumakin, että hyh hyh! Nimeä en halua kirjoittaa, ällöttää jo pelkkä ajatteleminenkin!
Koetin karistaa yön aikana nuita uutistapahtumia mielestäni, kun katsoin iltasella nuita Paavo Nurmi Games-kisoja töllöstä iltaseiskasta kymppiin, mutta yritykseksi se vain jäi.
Olihan ainakin hieno miesten keihäs-kisa iltasella, oli pitkiä kaaria, vaan eihän siellä suomalaiset pärjänneet saksalaisille miehille. Siltikin oli jännää seurata :)
Salkkaritkin sitten jäivät kesätauolle, tuli katsottua vimppa jakso illalla. Eipä tuo mitenkään mieltäylentävää katsottavaa ollut. No, joo. Se siitä. Moikka!