tiistai 29. syyskuuta 2015

Ihanaa iltaa


Tämä on sinulle! Lue tämä loppuun asti! Lähetin sinulle enkelin huolehtimaan sinusta mutta se palasi takaisin ja kysyin siltä "miksi"? Enkeli sanoi, "enkelit eivät huolehdi muista enkeleistä"! 20 enkeliä on elämässäsi. 10 nukkuu, 9 heistä leikkii/touhuaa ja yksi heistä lukee tätä viestiä. Jumala on nähnyt vastoinkäymisesi joidenkin asioiden kanssa ja Jumala sanoo että ne on nyt ohitse ja siunaukset on nyt tulossa sinun kohdallesi. Jos uskot niin Jumalaan niin lähetä tämä viesti 14 ystävällesi, minä mukaan lukien. Jos en saa sitä takaisin, arvelen etten ole yksi niistä. Niin nopeasti kun saat 5 vastausta, joku jota rakastat yllättää sinut....ei ole vitsi! Lähetä tämä viesti eteenpäin. Älä ohita sitä! Sinua testataan ja Jumala tulee laittamaan kuntoon kaksi isoa asiaa tänä iltana toivomuksestasi. Jos uskot Jumalaan, tiputa kaikki ja ohita HUOMENNA ON ELÄMÄSI PARAS PÄIVÄ. ÄLÄ KATKASE TÄTÄ KETJUA. LÄHETÄ TÄMÄ 14 YTÄVÄLLESI 10SSÄ MINUUTISSA, SE EI OLE NIIN VAIKEAA. KUKA LÄHETTÄÄ TÄMÄN SINULLE TAKAISIN VÄLITTÄÄ SINUSTA.
Sain tällaisen ihanan viestin ja halusin lähettää tämän sinulle <3

Jutteluhetki takanapäin

Nyt on kuin onkin käyty juttelemassa ja huojentamassa sydäntä omahoitajan luona. Laitoin hälle jo viestin, etten mene tahi lähe lainakaan liikenteeseen, kun itken ja itken vain. Piti ottaa yksi vihreä nappi, siis rauhoittava ja sen voimalla lähdin sitten ajaan tuon parin kilsan lenkin mielenterveystoimistolle ja pääsin omahoitajan vastaanotolle.
Tulipas siellä sellainenkin asia ilmi, että greippilimsat ei oikein soveltuisi joidenkin lääkkeiden kanssa ja minähän eilen join ison mukillisen itkiessäni, sitä verigreippilimsaa. Nytpä tiedän, etten enää osta kyseistä limsaa, eikä se mitenkään hyvää edes olekaan. Eipä siis ihme, että mun pääni oli eilen ihan sekaisin ja tuntui, että oisin ryypännyt viikon viinaa. Vaan kun en ole ryypiskellyt, tosiaan muutakuin sitä limsaa vain.

Jaapa jaa, tiiä että olenko vielä suhteessa vai en. Mulla ainakin on nyt Hirrrrrrrrveen kova ikävä Miestä, mut en tiedä, mitähän ajattelee asioista nykyään. Laitoin anteeksipyyntöviestiä hälle, mutta on hiljaista. Ois niin ihanaa, jos voitais lähteä ihan puhtaalta pöydältä. Mutta saapas näkee, mihin muija menee. Tää lähtee nyt kuitenkin etsiin jotain syötävää :)

Tiistain tunteja

Odottelen ja odottelen. Tunnin päästä pääsen vasta lähtemään liikenteeseen. Aika omahoitajalle on vähän yli kaksitoista, mutta mä tykkään mennä sinne hyvissä ajoin. Joskus olen jopa päässyt aiemmin vastaanotolle.
Onneksi tässä ja nyt ei enää itketä. Olen työntänyt tapahtuneen pois mielestäni ja yritän muistella hyviä asioita. Minä en en en halua enää sekoittaa ajatuksiani menneillä ihastuksilla. Haluan täyttää mieleni mukavilla tapahtumilla Miehen kanssa. Sekin, kun sain maaliskuun pahojen päivien aikaan Rakkaalta Mieheltä kauniin, sydän kaulaketjun ja se on ollut siitä lähtien kaulassani. Eilen oli kyllä niin paha päivä, että koko ketjukin tuntui ahdistavalle. Annoin sitten vain pahojen tunteiden ja ajatusten hyökyä ylitseni, onneksi ilman rauhoittavaa nappia, sillä halusin, Todellakin Halusin Tuntea, miltä paha fiilis oikein tuntuu.
Välihuomautuksena: Harakka kävi tuossa makkarin ikkunalaudalla pomppimassa. Ei ole aiemmin tullut ikkunalaudalle, joka talon ulkopuolella on.
Niin mä sitten kävin koko tunnemyllerryksen lävitse ja nyt on sellainen rauhoittunut olotila, mutta saa nähdä, miten menee sitten siellä vastaanotolla, tulenko kotiin silimät kyynelissä ja turvonneina.

Pötköttelin sängyllä vähän yli ysiin saakka, vai puoli ysiin, en nyt enää muista moistakaan asiaa. Posti toi mukanaan hesen mainoksia, etappi-lehden ja Pirkka-lehden. Ei onneksi muuta. Ei kirjoja, jes jes jes :) Joskus voi siitäkin olla iloinen.
Olen juonut jo aamusuhveen ja syönyt purkillisen rahkaa, sellaisenaan. Ja kävin mä viemässä roskatkin veks tuossa vähän aikaa sitten.
Näin mä vaan kulutan aikaa ja tunteja. Miettien ja tuumaillen, että mitä eilen oikein tapahtui?

maanantai 28. syyskuuta 2015

Itkemisestä kipeenä

No tänään on oikein kunnolla ollut itkupäivä, mutta nyt on itkut itketty ja kaunareita odottelen täällä pää kipeenä. Ihan kuin ois viikon ryyppyreissun jäläkeen kauhee kaamee pääkipu. Jyskyttää kyllä todella mukavaan tahtiin.
Kauheesti mulla kyllä mieliala heittää kuperkeikkaa! Johan tuossa olikin ihanan mukavia päiviä pitkään iliman itkuja.
Tänään on tullut viskottua viestejä aika kiitettävään tahtiin, onneksi saapi saunalahden sivuilta laittaa joka kuukausi 40 ilmaista viestiä :) Se vähän pitää kurissa luurilaskuani. Nyt lähden jo töllöttään telkkua. Heippa taas!

Olen paha, paha ihminen

Mä olen vollannut aamusta saakka. Mä haluisin lopettaa kaiken suhdetoiminnan ja mörköillä vain yssissein ja itkeä vaan....... Niinhän mä kyllä teenkin par aikaa, silimät vuotaa kuin seulaa. Itkettää, itkettää, itkettää. En tahdo ottaa rauhoittavaa tablettia, vaan haluan itkeä ja surra. Olen paha ihminen

:(

Maanantai huokailuja

Se on sitten uusi viikko aluillaan ja minulla on täällä ison iso kahvimukillinen tuoretta suhvetta nenun alla.
Vaihdoinpa otsikon toisen sanan. Nimittäin eilisiltainen pistää minut huokailemaan ja Syvään.
Tämä oli jo neljäs "menneisyyden" immeinen, joka laittoi minulle viestiä eilen iltasella. Sainpa häneltä vähän moitteita, kun ei minusta ole kuulunut mitään aikoihin. Mitä miun oikein pittää tehhä näitten immeisten kanssa? Ja kaikki neljä on miehiä! Ja tämä neljäs on niistä se "pahin" vastus, johon vieläkin tunnen jotain mielenliikkeitä. sisälläni olevan. Hän kyllä tietää, että olen suhteessa ollut jo pidempäänkin, mutta aina vaan tarjoaa itseään minulle.
Osasin jo muutamat hetket olla ajattelematta tätä ihmistä, mutta nyt eilisten viestien jälkeen miun pieni pääni on taas niin pyörällä, että voisin vaikka huutaa, potkia ja raivota täällä, että miksi mie ees tunnen näin????
Onneksi huomenna on omahoitajalle jutteluaika, pääsee taas saamaan uutta näkökulmaa asioihin :) Jatkan nettimatkaani. Heippa!!!!!

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Tuumailuja viikonlopusta

Päiväkahvi on juotuna ja alkaa olla viimoiset hetket koneella. Paljoa tästä viikonlopusta ei ole kertomista. eilisen päivän, aamusta lähtien olin kyläilyreissulla sukuloimassa. Piti käydä kummitätiä moikkaamassa Multialla, sit samalla poikkesin porukoilla ja sain nähdä toisen nuorimmaisen veljen poitsuista, ihana "Jii" 6vee :) Nimeä en halua vain jostahin syystä kertoa, joten pelkkä J kuvatkoon tätä ihanaa veijaria :) Sain häneltä karhunvatukan, kun olin poikkeemassa. Voi että oli niin suloinen <3
Kummitädillä menikin sitten muutamat tunteroiset, päivitellessä kuulumisia vähän yhtäältä ja toisaalta ja mukavaa oli, katseltiin siinä samalla töllöstä tullutta Vauva vapaalla-leffaa, joka nyt näkyy pyörivän vähän joka kanavalla, tänäänkin tais tulla kyseinen leffa. Naurettiin parillekin kohtaukselle, ihan kuin ois leffan ekaa kertaa nähäny, vaikka se oli jo varmaan kolomas kerta, kun kyseisen leffan näin.
Nyt viikonloppuna ei ollut rehvejä, joten olen saanut viettää aikaa ihan omissa puuhissani. Tänäään sain sitten taas yhdet pienet, siniset junasukkaset kudottua. Nyt mulla on sitten neljät junasukkaset, jotka pitää päätellä. Suunnitelmissa on jo uudet sukkaset. Mä olen niin addiktoitunut kutomaan nuita sukkia. Mieheltä tulikin justaan hetki sitten viesti, että mä hukun kohta sukkiin täällä.No pussissa on kolomet sukat, sit nuo neljät päättelemättömät sukat ja yhdet naisten sukat ja niin kahdet sukkaset paketissa odottamassa viemistä saajilleen. Ei niitä nyt ihan hirveesti vielä ole, enemmänkin voisi olla ja tulee vielä olemaankin.
Paketoin tuossa ennen sukkasten kutomista huomista postitusta varten kirjoja taas kassillisen matkalleen. Onneksi niissä on vain yksi iso paketti, jonka postitus pitää maksaa, taidan käydä lähettämässä sen postipisteestä, enkä laitakaan sitä automaatista, kun tui niin korkia paketti, ettei mahtuisi siihen S-mallin kaappiin automaatilla. Sitä tässä olen miettinyt, että pystyykös postipisteestä lähettään automaattiin.
Soittelipa tuossa yksi tädeistä ja ilahdutti näin ollen miun päivääni, kun sai höpistä luurissa kuulumisia sinnekin suunnalle :)
Nyt mulla on äiteen tekemää mehua mukissa, ihan kylymänä vaan ja kurkkua kostutan sillä. On muuten hyvää mustaherukkamehua :p

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

5454

Hyvää, sateista huomenta täältä läppärin ääreltä.
Mielikuvissani olen jo käynyt postilaatikolla ja edessäni höyryää mukillinen tuoretta suhvetta.
Oikeasti vasta odottelen postin tuloa ja kahvikin odottaa vasta keittimessä, en ole vielä hakenut, kun ajattelin ottaa samalla reissulla suhvetta tänne läppärille mukaan, kun tulen postilta. Nyt ei vaan kuulu, eikä näjy postiauton valoja. Onkohan se myöhässä, niin kuin on kirjoiteltu, että postitusten tulo myöhästyy syys- ja lokakuussa.
Tänne ainakin joka aamu on Tähän mennessä tullut posti jo ennen seiskaa aamusella.
Vettä kuului taaskin ropsasevan. Kuuntelen tarkasti, että koska, koska ja milloin milloin postin auto hurahtaisi. Äsken meni joku auto ikkunan takaa, mutta ei se postin autolta kuulostanut. Ehkäpä haen mukillisen kahvia. Käyn sitten myöhemmin postilaatikolla.
No niin, nyt sain kahvia nenun alle. :) Ennemmin joisin kyllä kaakaota, mutta kahvi kuitenkin piristää mua enemmän, kuin vain kaakao. En oikein välitä kahvin mausta, mutta joka päivä sitä kuitenkin juon. 
Aika ihanan hämärä on vielä näin aamusta. Aukaisin jo tuon rullaverhon ikkunasta. Tulis jo se posti. Tänään on Uutisnuotta- lehtipäivä ja pitäs tulla myös Ykköset!-lehtikin, että kyllä postia pitäisi tulla. Kunhan nyt tänne saakka ehtii. Jatkan odottelua ja päätän näpyttelyn tähän. Heippa! Ja kivaa päivää sinulle!

tiistai 22. syyskuuta 2015

Voi hitsin hitsi

Mä taas valvoskelin yöllä ja sitten aloin kutoa jo uusia sukkasia, kun eilen sain veljelle synttärisukkaset kudottua. No, nyt on vuorossa veljen muksun sukkaset, samalla, mustikkapuuron värisellä langalla. Saa nähä, minkä kokoiset niistä pitääpi tehhä, kun tuleva, joulukuinen synttärisankari täyttää jo huimat kahdeksan vuotta! Äkkiä nuo vuodet vain vierii.
Muistan vieläkin sen perjantai-illan, kun veli tuli hakemaan minua katsomaan suvun uutta vauvaa ja voi, kuinka pieni hän silloin oli. Nyt jo on iso koululainen <3
Ihan tässä tahtoo täti herkistyä kyyneliin saakka <3

Mun piti bookissa katsoa sitä koirulin kuvaa, mutta kun eräs laittelee siellä kokoajan viestejä, niin jotenkin tuntui työläältä ja oli lähdettävä bookista hetkeksi pois. Jos menisi kutomaan, mutta ensin pitääpi käydä bc-sivustolla :)
Tää on niin tätä kierrän yhtä, kierrän toista sivustoa. Mutta aamusuhveet on jo juotuna :)

maanantai 21. syyskuuta 2015

Taas on kudottu

Sain nimittäin justaan kudottua velipoitsulle synttärisukkaset valmiiksi. Tänään kudoin melkein kokonaan toisen sukan jalkaosan. Oli siinä väsääminen 65 kerrosta ennen kärkikavennuksia, mutta sainpa tehtyä urakan, jonka itselleni asetin nelkulta, kun aloin kutoa ja työn sain valmiiksi 10 yli 6, eli melkein meni kaunaritkin kutoen, kun en malttanut jättää kärkikavennuksia huomiseen. Huomenna saa sitten päätellä neljä lankapätkää ja paketoida sukkaset :) Ehdin kuitenkin kutoa sukkaset valmiiksi, ennen velipoitsun synttäreitä :) Hyvä minä!!!!!
Seuraavaksi kait pitäs alkaa väsätä jo veljen muksun synttärisukkasia ja siitä sitten pikkuhiljaa jo joululahjasukkasia. Saa nähdä, monetko ehdin tänä syksynä niitä kutoa. Aika näyttää :)

Mulla ei ole asiaa

Tässä vain aikaa kulutan. Uudet kesärenkaat on tilattu ja täytyy ne käydä ne torstaina laitattaan heti aamusta autoon, kun ei niitä näköjään heti saanutkaan. Siihen hommaan uppoaa muutama satanen säästöjä, oi ja voi, mutta raha pitää laittaa kiertoon.
Tänään mulla on pankille oikein jutteluaika. Olivat koittaneet soittaa mulle useasti ja viime viikolla saivat minut luuritse kiinni ja sovittiin jutteluaika näin heti maanantaille, paitsi että se on vasta parin tunnin kuluttua. Tässä on nyt ihan luppoaikaa mulla, enkä osaa oikein mitään tehdä, muuta kuin odotella vain. Oisin kerinnyt käydä postittamassa pari opusta matkalleen, mutta ei jaksa lähteä kävellen viemään niitä, Tulee hikikiki ja sit ei ole yhtään kivaa.
Mulla on oikein muistilista, mitä siellä pankissa pitää jutella ja mitä asioita ottaa hoidettavaksi. Vähän mua jänskättää sinne meno, niin kuin kaikki tuollaset viralliset menot  ja hoidettavat jutut. Mutta kait se menee ihan mukavasti.

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Have a nice Sunday

Halusin vain toivottaa Oikein Ihanaa Sunnuntaita.
Olen tässä jo aamusuhveet juonut ja päätäni niin jomottaa yöllinen työskentely unissa. Olin taaskin keittiöhommissa kouluaikaan. Huh huh sentään.
Ja vuosikausien takaisista ihastuksista pitää vieläkin nähdä unta. Miksi ihmeessä???? Kysyn vaan.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Rikas elämä-opus

Tällaisen kirjasen voitin yhdestä blogista ja sain sen maanantaina 14.9.2015 postin tuomana kauniiden postimerkkien keralla.

Painopaikka Bookwell Oy, Porvoo 2015 Readme.fi Helsinki.
Kirjoittajat Leila Saarivirta ja Martta Kaukonen.

Takakansitekstiä:
Jokainen voi leppoistaa elämäänsä. Sinun ei tarvitse hypätä oravanpyörästä kokonaan, vaan voit säätää sen tahtia niin, että pysyt paremmin kyydissä. Rikas elämä antaa käytännöllisiä vinkkejä elämänmuutokseen. Opas sisältää myös hidastajien haastatteluja, joissa he kertovat, millaista on elää itsensä näköistä elämää.

Omat tunnelmat kirjasta:
Tykkäsin kirjasta todella paljon. Tätä oli niin jotenkin rauhoittavan leppoisaa lukea. Koko ajan takaraivossa raksutti, että Minä opin, Minä opin :) Jes, ihanaa luettavaa koko 203 sivujen verran :)
Suosittelen lämpimästi tutustumaan tähän opukseen :)

Lauantailoruja

Olin illalla rehveillä, eikä päälläni ollutkaan surupukua, vaan valkoista ja vaaleanpunaista. Kyllä, olen taaskin niin rakastunut Mieheen ja onnellinen. Mies saa minut tuntemaan onnellisuutta, joka kerran, kun saan hänen kanssaan aikaa vaan viettää.
Rehvaus meni, niin kuin aina ennenkin, kaikki alkaa kahvittelusta, että kurkku saapi lämmintä kostuketta ja kielenkannat aukeavat. Siinä turistiin niitä ja näitä, kahden viikon kuulumisia vaihdellen. Meille on syntynyt se pienen pieni rituaalirytmi, jonka mukaan rehvit aina menevät :)

Tässä juon nyt aamukahvia, viiden tunnin yöunien jälkeen, mutta tuntuisi siltä, jotta päivä ois jo pidemmälläkin. Mutta ei, kympin vähän paremmalla puolella ollaan, eli ihan hyvässä rytmissä tässäkin päivässä. Tiedän kylä, että pahemmin en tänään mitään rehki. Minä vain haaveilen ja muistelen rehvejä.

Eipä sitten ollut eurojackpotissa meidän rivissä yhtään mitään. Jo on kumma, ettei sillä tule mitään. No, tänään tulee Naapurit-peli ja lotto, että huomen aamulla on taas tarkastettavaa :)

Ei mulle sen kummosempia kuulu, onnellisen ihanaa fiilistä täällä fiilistelen <3

perjantai 18. syyskuuta 2015

Rehvi-iltaan valmistautumista

Täällä istuksin koneella aikaa kulutellen ja hiuksia kuivatellen. Kävin justaan suihkussa ja olotila on sen mukainen, ihan kuin ois tiejyrän alle jäänyt, uupunut olotila, ei suihkussa käynti piristänny mittään. Mietin tässä, että millaisen vaatetuksen tänään päälle laitan, oiskohan iltasella ihan hame päälläni ja joku kiva pusero, vai pistänkö collarit ja t-paidan. vai olenko synkän mustissa vaatteissa, onhan vielä suruaika meneillään, kun on oltu kaksi viikkoa Miehestä erossa :D Hyvää  se vaan on tehenyt, kun ei viime viikonloppuna rehvattu. Huomasin minä ainakin, että mulla on Miestä Ihan Kauhian Kova Ikävä!!!!!!!

On tänään ollut metkaa ilmaa, heräsin ukkosenilmaan ja sitä kesti jonkin aikaa. Sit rauhoittui ja hetken kuluttua jytinä ja kolina tuli takaisin. No, puoli kolomelta paistoi hetken aurinko ja kun suihkusta tulin, niin ei paistanut ja nyt taas meinaa aurinko näyttäytyä ulkona, eikä sateesta ole tietookaan. Kyllä sitä tulikin oikein urakalla, kun mulla oli Peltorit korvilla päivällä, niin niiden läpikin kuului sateen kohina. Enpä ole tänään pihalle paljoa itteeni laittannu, muuta kuin postilaatikolla piti käydä ja siellä oli vain joku Jeesus-lehti liitteineen, ei pahemmin kiinnosta nyt sellaiset lehdet. Ennemmin kirjoja luen, kuin lehtiä.

Juu, en ole pahemmin tänään tikkua ristihin laittannu, eli on ne kahdet mustat housut vieläkin korjaamatta tuolla toisella penkillä. Mut ketäs se kiinnostaa, muita kuin mua, että olen vain laiskotellut tänään. Mut niinhän ne toisetkin lakkoilee, niin mie lakkoilen omista hommistani. Nih.

Aamun olotiloja

Aamu alkaa kahvilla ja parilla karjalanpiirakalla. Sit menee pussillinen giflar-pikkupullia ja voi voi, sit tulee paha olotila ja ei kun.... En sano, mitä, mutta varmaan tiedätte mitä. Ihan, kuin ois aamupahoinvointia ja olisin raskaana, vaan kun sitä en ole. Olen vain vanha bulimikko, jolla tauti aina silloin tällöin muistuttaa itseään, vaikken sitä haluaisikaan.

Tämä aamu alkoi myös kovalla ukkosenilmalla. Satoi, jyrisi ja salamoi ja ryskäytti aika lähellekin tuossa ysin aikaan, vaan nopsaan se ilma meni nyt ohitte, sillä niin vartin yli 10 ei enää ole mitään tietoakaan ukkosenilmasta. Ja minä vanhana pelkurina vedin het kaikki ylimääräiset johdot veks pistokkeista. Muistan kerran, kun videoihin ukkonen teki piikin, enkä saanut niitä enää toimimaan, vaan piti ostaa uusi. Nyt mulla onkin sitten ollut hyvin toiminassa tuo vhs- ja dvd-nauhuri. Aika vähän vain tulee katsottua nykyään leffoja. Joskus aiemmin en osannut mitään muuta tehhäkään, aina piti pyöriä joku leffa tai töllösarja telkassa päivisin. Nyt mulle piisaa se puolituntinen kauniita ja rohkeita iltaisin ja muuta en sitten jaksa katsoakaan. Paitsi että nämä rehvipäivät on sellaisia, että silloin tulee jännityksen vallassa katsottua töllöä iltasellakin odotellessa Miestä kylään :)

Hitsi, kun mun pitäs laittaa ompelukone latinkiin ja korjata parit pöksyt, siis pitkät housut, mutta aina mä vaan työnnän tehtävää eteenpääin ja eteenpäin. Ei jotenkaan kiinnosta aloittaa pientä korjaushommaa, vaikka tiiän, että siinä ei kauaa nokka tuhise, kun ne ois korjattu. Mut pirute vie se aloittaminen on jotenkin työlästä, laittaa langat koneeseen, kääntää housut nurjalle puolen, värkätä koneen neulan alle, laskea neula ja alkaa ommella. Kone kun on tässä pöydällä. Mulla on nyt tämä läppäri täällä olkkarin pöydällä, joka on mun ruokapöytä samalla, mulla kun on vain pienen pieni kyökki, niin sinne ei mahdu mun rakastamaa pirtinkalustoa, niin pitää olla tässä olkkarissa sitten.

Juupati juu, mie taidan mennä vähän pötkölleen ja kuunteleen vaikka musakkia Peltoreista.
Siinäpä on samanmoinen kuva Peltoreista, kuin mullakin on :) Nuilla on kiva sängyllä kuunnella radioo naapureita häiritsemättä, eikä kuule heidän älämölöään :)

torstai 17. syyskuuta 2015

Kyllä toimii

Tulin  tuossa puolisen tuntia sitten kotiin "kipeän" koneen kera, joka ei enää ole kipeenä, ystävätär sai kun saikin tämän windows kympin toimimaan. Mutta meni siinä aikaa. Menin heille aamulla jo puoli kympiltä ja pääsin lähtemään puoli kahden aikoihin. Eli muutamat tunnit siinä vierähti, vaan nyt on kakkosläppäri kunnossa. Hieno homma :)
Nyt vaan pitää mettästää jostain koneen uumenista miun tarinat ja laittaa nekin muistitikulle. Sitä menen nyt tekemään.

Torstaita vaan

Jo on pimiä aamu taas tämäkin.
Putsasin vähän blogiseurantalistaani ja jätin vain tärkeimmät blogit listalle.
Tässä mä odottelen, että voisin lähtee liikenteeseen ystävättären luokse, hän on nettikonenero ja toiveena ois saada siis tuosta kakkoskoneesta se hitsin Windows 10 päivitys pois. En tiiä, kuinka se tehhään, mutta toivottavasti onnistuu ja miun rakas kone "paranee" ja saan sieltä kuvat ja tarinat ehjin nahoin talteen :)
Sillä reisssulla meneekin vissiin hurumycket aikaa, eli koko päivä vissihin. Tai mistäs minä tiiä, kuinka nopsaan sellainen päivityksen poisto kestää.
Meinasin käydä mennessä kaupassa, ostamassa jotain kiitoslahjaa ystävättärelle. Saa nähä, mitäsit keksinkään.
Että tällaista tänään.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Aina ei voi kaikkia miellyttää

En halua olla täällä blogissani mielin kielin ihmisille. Kuten olen kirjoittannu, tämä on minun sydämeni purkautumiskeino, ei mikään lukijoiden kalastelujuttu.
Olen sitten rasisti, vaan tarkoitin sitä, että kun nyt en ole ittekään mikään mallimittainen tai missikasvoinen, olen siitä suvaitsevainen, etten katso erilaista ihmistä heti kieroon.
Kylläpä ne suomalaisetkin osaa raiskata, nimimerkillä kahdesti sen kokenut ja rikkirevitty.
Itse en niin seuraa uutisia, mitä nyt facebookin kautta eri ryhmien päivityksiä, niin kyllä siellä suuremmalti on negatiivista juttua ollut. Ihan joka tuutista sitä on suollettu. Siksipä en oikein tiedä, mitä mistäkin ajatella, mutta eiköhän edellinen kirjoitus tuonut jo julki sen, mitä tarvitsikin.
Minä, lähemmäksi 40 vuotta olen koittannu miellyttää ihmisiä ja läheisiä. Enää en niin tee, tai jos teen, niin teen sen sydämestäni, en pakosta. Koitan olla siinäkin jutussa itsekäs. Ja itsekäs saapi olla.

Mielipiteeni(kö?)

Paljon on tullut puhetta viime päivinä, että meinaa pikkuisen neidin pienen pieni pää mennä ihan pyörälle. Mikäkökö on minun mielipiteeni asiaan? Sitä en oikein tiiä. Toisaalta pelkään ja toisaalta hyväksyn asiat niin kuin ne sitten kulloisellakin hetkellä menevät. Kyllähän asiat ovat niin, että ne eivät ole olleet koskaan näin tai nuin. Ja Naisella on lupa vääntää ja kääntää mielipidettään niin kauan, kun hän itse tahtoo.
Täytyy kyllä ihmetellä, että Miksi Juuri Nyt nämä kaikki asiat tulla ryöppyävät joka tuutista ulos ja oikein kunnon tohinalla ja pöhinällä. Tulee sellainen mieleen, että pysäytettään koko maailma olemasta ja hukataan itsemme suohon. Vai mitä?
En tiiä. Pelottaa ja kauhistuttaa, että minne tämä maailma on oikein menossa? Ihmisiltä viedään rahat ja pakolaisia tuuaan maahan enemmän, kuin laki sallii ja sit he kansoittavat tämänkin tantereen ja ryhtyvät urakalla raiskaamaan, hakkaamaan ja tekemään rötöksiä, kun haluavat aina ja vain aina lisää ja lisää helppoa rahaa. Hui ja Hui ja Hui kauhistus!

Olenko minä rasisti????? Kenties epäuskoinen asioiden suhteen. Ensin pitäisi hoitaa oman maan kansalaisten asiat kuntoon ja sitten kenties ehkä sitten vasta alkaa syytää rahaa muille. Vaan ei, täällä tehhään, niin kuin itte tehhään.

Minä olen ainakin sitä mieltä, etten ala millekään ulkomaan eläjälle kutomaan ilmaisia sukkia, kun on lähipiirissäkin palelevia varpaita näin syksyn tullen ennen talvea. Olenko tässä asiassa rasisti? OLEN! Ja saan ihan rauhassa ollakin!

Minua suututtaa, vihastuttaa, raivostuttaa!!!!!!!!! Perrrrrrrrrrrjantaikin on vasta tulossa.

Että minnuu ottaa kupoliin!!!!!!!

Miksikökö tätä kirjoitusta näpyttelen tänne? Ihan vain huvikseni, kun en viitsi bookissa avautua liikaa, etten hetimiten saa rasistin leimaa otsaani. Minä olen aika hyvin pitkälti suvaitsevainen ihminen, enkä katso virasta kieroon, mutta tänne on pakko päästä tuulettaan ajatuksiaan.

Suomi suomalaisille!!!!!!!!!!!!!

Olenko minä oikeasti Minä? Kyllä ja vain Kyllä minä olen Minä, Ihan Itte!!!!!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Oman elämäni sihteeri

Olen tänään saanut puolen vuoden laskulappuset mapitettua - Jippiiiiiii!
Olen lukenut kirjaa, Todellakin Hyvää Sellaista.
Olen kutonut junasukkasiin kantapäät ja seuraavaksi olisi edessä työn sivustoilta silmukoiden kerääminen puikoille, mutta halusinpas tulla hetkeksi aikaa tyhjäämään ajatuksiani tänne nettimaailman pyörteisiin. Täällä kun on aina niin hurjaakin hurjempi meno.

Juu, kyllä minä seuraan muidenkin blogeja, vaikken aina ihan jaksa vierailla heidän sivuillaan. No juu, sit ei tule mulle blogikäyntejä, mutta hälläkö väliä. Tämähän on vain minun ja Vain ja Ainoastaan Minun sydämeni purkautumiskeino, kun saan kirjoittaa ajatuksiani koneella ja haaveilla, että joskos saisi joskus Sen Oikean kirjankin kirjoitettua. Rääpäleitä on kaksin verroin, vaan olen välillä miettinyt, että jos nämä rääpäleet yhdistäisi jollahin pienellä punaisella langalla ja koostaisikin niistä yhden IIIIIIIIson tarinan. Tällä hetkin se on haave vain.

Loppuviikosta olen menossa ystävättären luokse kakkosläppärin kera kyläilemään, joskos hän saisi poistettua tuon pirullistakin pirullisemman Windows 10-päivityksen ja saisi tilalle entisen windowsin, taiskos se olla kuutonen vai peräti seiska. En varmaksi muista enää. Kuitenkin tuo kakkoskone on ostettu 2013 kesällä, eli ei se vanha vielä ole. Tälle uudelle, eli kolmannellekin läppärille on tarjottu windowsin 10-päivitystä, vaan enpä lähde enää siihen höynäytykseen. Se sai tuon kakkoskoneen ihan juntturaan, pirute vieteen :/ Nyt miullahin on sitten ärtynyt olotila, kun piti alkaa ajatella tuota windowsin päivitystä. Älkää hyvät ihmiset menkö itte päivittään konettanne Windows 10-päivityksellä!!!!! Siitä ei hyvää seuraa!!!!!!

Ei kait mulla muuta, sihteeri kiittää, niiata niksauttaa ja poistuu paikalta. Hei vaan hei!!!!!

Rikas elämä-kirja saapui

Sain blogiarvonnan voitto-opuksen tänään, ihan äsken kävin postilaatikollani ja siellähän oli kirjapaketti kauniiden postimerkkien kera :)
Tästä se alkaa, Rikas elämä :D
Ei mulla muuta, kahvia tässä koitan juoda ja saada itseni hereille.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Sunnuntain ajatuksia

Tässä sitten koitan jotain kyhätä kasaan ajatuksiani, kun tulee lirpakkeita tekstin eteen. Onneksi on akku täysi tuossa Ufissa, saattoi ottaa johdon irti koneesta. Se näköjään aina tuottaa lirpakkeita, kun on täysi ja saattaa irrottaa johdon koneesta ja viedä koneen vaikka toiseen huoneeseen, mutta sitä en nyt tee.
Heräsin vasta kympin aikaan oikein kunnolla, jatkoin siis taaskin uniani parilla tunnilla, kun ei huvittannu vielä kasilta aloittaa sunnuntaiaamua, vaikka heräsinkin silloin ekan kerran. Ihanaa oli saada vielä unta, vaikkakin Peltorit korvilla, voicea kuunnellen.
Tänään olen ihan vain kotosallani, koitan lukea ja vähän kutoa junasukkia, tällä erää menossa mintunvihreät pienet junaset :)
Juu, kivaa päivää sinne ruudun toiselle puolen!

lauantai 12. syyskuuta 2015

Tässäpä uusi ihana kuvablogi

Laitoin seurantaan yhden ihastuttavan kuvablogin, käykäähän tutustumassa:Kuvablogi


Näin vietän Neiti-aikaa

Aamusta aloin käydä läpi synttärilahjoiksi varaamiani kirjoja ja hyvin sain ne jatkopostitukseen, kaikki 12 kirjaa. No, ei muuta kun paketteja värkkäämään ja tuli siinä sitten kaksi ylimääräistäkin paketoitua, eli tein peräti 14 kirjapakettia ja lahjapaperia meni, onneksi oli avaamatonkin rullanen, oikein kukkapaperia.
Kävin sitten postittamassa jo samaan syssyyn kirjat, vaikka lähtevätkin vasta maanantaina iltapäivän puolella postipisteestä, mutta sainpas jotain tehtyä tänään. Rahaa meni 12sta pakettiin 44 euroa!!!! Vaikka pyysin paketit kakkosluokassa. Mitä kauheeta se oiskaan sitten ollut ykkösluokan postituksessa, ei kehtaa ees ajatella. No, nyt on sitten loka-joulukuun paketit saatettu matkalleen ja olen itsestäni ylpeä :) Hyvä minä!!!!!
Muuten olenkin ottanut tän päivän aika rennoissa oloissa. Oisin nukkunut päikkärit, vaan ei tullut unitus, jotenka keitinpä päiväkahvin, johon sekaan laitoin kaakaojauhetta. Hyvää vaihtelua ainaiseen pelkkään kahviin :) Makeeta makeen himoon. Slurps!

Eilen mä olin ihan rikki, koko illan. Itkin vuolaana, kuin vesiputous! Mulla oli niin turhauttava olotila. Menin jo seiskan jälkeen sänkyyn ja Peltorit korvilla, kuunnellen Voicen Retro-iltaa, siinä menikin nopsaan kolome tuntia ja kympin aikoihin otin kuulokkeet korvilta ja aloin unille. Onneksi siinä vaiheessa ei enä itkettänyt. Hyvin sain nukuttua eka seiskaan ja siitä sitten ysiin, kun pitkitin heräämistäni. Minnekään kun ei ollut hoppu. Mut kohta tää kirjoitus on loppu!

perjantai 11. syyskuuta 2015

Mä olen taaskin paha ihminen

Halusin olla koko viikonlopun yksinään ja miettiä asioitani. Perun siis rehvit tältä päivältä ja miehän olen nyt sitten niin paha ihminen, kuin vain ja voin olla. vai mitä???
Päiväkahvilla tässä olen, kun piru vieteen alkoi ottaa kupliin, kun kutomuksissa meni lankakin sumppuun. Hetken aikaa sitä jaksoin avata, mutta lopuksi katkaisin langan ja viskasin sumpun roskiin. Sit pit keittää kahavia, että saapi hermonsa kuriin ja tulla läppärille hetkeksi. Johan mä kudoin junasukkia 12+12 kerrosta.
Eipä mulla muuta taas tällä erää. Tylsiä juttuja vain.

Runonen

Hiljaisuutta kuuntelen,
auringonpisarat hivelevät hitaasti
koivujen kellastuneita lehtiä.
Humina yltyy korvissani
kuulen sen selvästi,
mutten tahdo huminaa kuuluvaksi.
Mitään sanottavaa ei synny,
vaikka kertomishaluja olisikin.
Menen päivän kerrallaan,
mitä muutakaan voin
Syksy tulee
nautin siitä.
Ei enää helteitä.
Sateet saavat tulla.
Rakastan sadetta,
tuota veden ihanaa kohinaa <3

torstai 10. syyskuuta 2015

Nimmarini oli noussut arvontakiposta

Taas kävi pieni onnen kantamoinen, kun olin voittanut eräässä kirja-arvonnassa. Tottapa heti piti laittaa osoitetta blogin pitäjän sähköpostiin :) Mukavaa odotella postia. Tässä kesällä, vai oliko se peräti kevättä, niin taisi olla, kun voitin samaisessa blogissa pidetyssä arvonnassa ihanan kasvosaippuan :)
Onhan se mukavaa, kun tulee voittoja, vaan saispa tulla naapurit-pelistä, eurojackpotista ja lotostakin joskus joitain voittoja tähän osoitteeseen :)
Vielä ois reilu tunti odotettavana, että pääsen juttelemaan omahoitajan pakeille.
Mä jo seiskan jälkeen hain smart-paketin automaatista, kun en malttanut odottaa iltapäivään.
Sit olen kutonut jo toisetkin sukkaset valmiiksi, tosin kaksista sukista on nyt vielä lankojen päättelyt. Mä en tiedä, miksi justaan tuo lankojen päättely on niin työlästä aloittaa??? Mikä siinä niin tökkii, vaikka se on vain yksi pieni hujaus, kun ne on tehty. No, jospas iltapäivällä sitten :)

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Inhottavaa kipuilua

Mulla on nyt toistamiseen kurkku kipeenä. Viime viikolla oli parina päivänä ja nyt se alkoi taas viime yönä, kun olin yhdestä viiteen hereillä, join suhvetta ja kudoin veljen muksun sukkasiin varret valmiiksi.
Mä niin toivon, että tulisi kunnolla flunssa päälle, eikä näin tekeytymällä tekeydy. Inhottavaa, kun tahtoo kipu mennä sitten korvaankin. Mä muuten juon jo toista mukillista suhvetta, alkoi niin tehhä mieli kahvia, kun hain postin laatikosta, että olihan sitä keitettävä.
Tänään tuli oikeinkin mukavaa postia, paikallislehdet ja yksi kirjapaketti oli mukana myös, sain kaksi niin ihanaa harlekiinipokkaria, että voi hitsin pimpulat vieköön :) Se paketti kyllä ilahdutti minua kovastikin :)
Mulla on jo pyykit peseentymässä koneessa. Tästä tämä aamu lähtee käyntiin, toivottavasti, pienen kipuilun merkeissä.

Pahaakin pahempi olo

Taas mä valvon täällä keskellä yötä. Ei mulla onneksi Nyt ole paha olo, mutta iltasella oli, kun tuli sitä purettua tänne blogiinkin ja ajattelin jo, että lopetan koko blogin pitämisen. Kaikki tuntui niin turhauttavalle ja lopulliselle.
Senhän mä tiiän, etten voi vauvoja alkaa inhota, nehän on kaikkein ihaninta elämässä, se vauvan tuoksu on niin koukuttavaa. Muistan, kun kerran, tästä on jo vuosia aikaa, kun vielä etsin Sitä Oikeaa Miestä ja olin sitten yhdellä kirpparilla. Siellä kierteli välikköjä sitten yksi nainen, en tuntenut häntä, mutta hänellä oli vauva. Ja kun tämä nainen tuli minua vastaan tämän vauvan kanssa, otti nenuuni niin voimakkaana se vauvan tuoksu, että ihmettelin oikein itsekin, kuinka se otti ja teki vaikutuksen minuun.
Kiitos vain teille Naiset, jotka kommentoitte iltaista postaustani. Sananne ilahduttivat ja lämmittivät sydäntäni <3
Olin eilen aika loppu. Toissapäivänä sain yhden ompelujutun loppuun. No juu, tuli ommeltua reilu määrä rusetteja ja nyt ne rusetit sitten tahtoo tulla mun uniinikin. Kiva projekti se oli ja ompelukone on vieläkin mulla lainassa äiteeltä. Pitäskin ottaa päivällä ja käydä korjattavat vaatteet läpi, nyt kun kone on vielä hollilla. Saa nähä, mitä tekemistä päivällä keksin. Ainakin pyykkiä pittää pestä koneellinen ja vaikkasta lukea kirjaa. Jäipi kirjan lukeminen, kun tuli tuo ompelu-urakka. Jojo Moyesin ihanaakin ihanampi opus ois luvussa, jotenka sen parissa vierähtää aika jos toinenkin tovi. Sit pitäs kutoa veljen muksulle sukkasia, nuoremmalle poijalle on jo sukkaset valmiit, toiselle on varret tekeillä. Sukkien kutomisesta on tullut mulle kyllä ihmeen rakas harrastus. Tässä muutamana päivänä, kun aurinko hiukan pilkisteli taivaalla, puiden lomassa, mie moikkasin samalla mummoani, joka miut opetti 15 vuotta sitten kutomaan sukkasia ja näin ollen antoi miulle rakastakin rakkaamman perinnön <3 Olenkin koko kesän koittanut kutoa sukkasia, että taito pysyy yllä. Miä en ole sellainen, että odotan syksyä, ennen kuin alan kutoa, vaan ympärvuotista hommaa se miullehhii on <3 Niin koukuttavaa, mukavaa ja antoisaa <3

tiistai 8. syyskuuta 2015

Kuumeilu on ohitse

En ole enää vauvakuumeen kourissa. Kävin justaan kaksplussan sivuillakin kertoilemassa, että ei ole enää kuumeilua ilmassa. Mä taidan jäädä lapsettomaksi koko loppuelämäksi. Ja tietenkin nyt minnuu alkaa itkettään. Just katsoin Kauniit ja Rohkeat ja siinä näytettiin kun Wyatt ja Hope kävivät ekassa ultrassa. No, ei tälle tylsälle elämälle voi mittään. Tätä on vain elettävä päivä kerrallaan ja katsottava, mitä eteen tulee. En halua enää joutua vauvakuumeen oireisiin, se ei ole yhtään kivaa. Enkä mä kait oikeesti mitään lapsia ees haluakaan. Mä ohjelmoin itseni inhoomaan vauvoja, olkoon perkele, kun niitä ei mulle suoda.  En jaksa enää elämääni, joka on ihan paskaa. Ei tänne kannata tula lukeen mun kuivia jorinoita. Mun elämä on tylsää, tylsää ja tylsääkin tylsempää. PISTE.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Tekisi mieleni

Mua hutsittaisi alakaa ommella jo nyt, paitsi että kello on vasta kuusi ja pelkään, että naapurit häiriintyy. Pittää odottaa ainakin puolisen tuntia vielä, että tulee ensin postitus ja käväsen postilaatikollani, jospas sitten alkaisi ompelukone surista, hurista ja möristä :)
En ymmärrä, miten mä olen nyt niin koukuttunut tuohon ompeluhommaan, kait se on niin erilaista, kuin vain sukkien kutominen, niin silläkin mielenkiintoni on pysynyt yllä.
Eilen illallakin ompelin melkein iltaseiskaan saakka.
Porukat kävivät yllärivisiitillä, kun tulivat ruokamessuilta, tuossa kuuden pintaan. Mulle jäi epävarmaksi, että oliko ne messut nyt Kauhavalla vai Kauhajoella. Aina menen sekaisin, kun on kyse nuista kahdesta paikkakunnasta.
Sain kuitenkin tuliaisina terttukirsikkatomaatteja rasian ja ihanan pienehkön ruislimpun, meinaan tänään herkutella nuilla :) Tässä aamulla join vain pelkkää kahvia, kun ei syönti oikein maita näin aamusta.
Mitäs vielä? No, eilen sain pitkästä aikaa luettua kirjasta yhden luvun. Mulla kun on luettavana tuo Jojo Moyesin Ole niin kiltti, älä rakasta häntä-pokkari. Saa nähä, milloin saan luettua sen loppuun, kun pitäs saattaa se hippaopuksena matkalleen. Olen kyllä laittanut viestiä kirjan saajalle, että kirjan lukeminen on hiukan nihkeää. Ei siis ole tarinan vika, vaan nyt on lukijassa vikaa, ei vaan millään jaksa ja ehdi lukea, vaikka haluttaisikin.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Perjantaituumailuja

Se on sitten taasen perjantai ja taitaapi olla vielä niin, että on rehvipäivä/ilta/yö tiedossa :D
Kävin aamusta porukoilta hakemassa itsetehtyä mehua, sain peräti neljä pönikköä mukaani, että äitee sai hiukan tilaa uusille pöniköille varastoissaan. Keräsin mä sitten ihan syöntiin karviaisiakin, siinä odotellessa, kun porukat olivat vielä nukkumassa, eli menin jo niin hyvissä ajoin ja pääsin hyvissä ajoin poiskin omaan kotiin pesemään lakanapyykkiä ja päikkäreille. Oikein muuta en ole ehtinyt tekemäänkään. Kahvia tässä justaan join, sillä mulla on jo toista päivää kurkku kipeenä, että epäilen hiukan, jotta pääseekö syysflunssa iskemään minnuun. Pittää mennä keittämään vettä, että saapi sitten äiteen tekemää hyvää mehua juua.
Naapurin koira haukkuu, kuin viimoista päivää, taitaa yksinäisyyttään haukkua. Siinähän haukkuu, mä en sille mitään mahda.
Tällaista täällä. Millaista siellä???